Uusi elämänrytmi

Vaihdoin päiväduuniin tänään, kun aiemmin olin ilta+ aamurytmissä. Saan siis selkeästi enemmän aikaan iltaisin.. Kirjasin työpäiväni jälkeen syömäni ruuat koneelle ja antoi hälyttävät 730 kcal ennen kuutta syötyjen kaloreiden määräksi ja proteiiniakin vain 60, kun syön yleensä vuorokaudessa n. 120 -140g protskua.

Kauankohan menee ennen kuin elimistö tottuu muuttamaan rytmin aamurytmiksi ja olemaan vastaanottavainen ruuan suhteen aamuisin?

entinen elämä rytmi:
Päivä 1 herätys klo 9- 9.30
aamiainen/brunssi klo 10-11
kevyt lounas/välipala klo 14
töihin klo 16
päivällinen klo 20-22
kevyt iltapala klo 24-01 kotiin tullessa
nukkumaan klo 02.00
Päivä 2 herätys klo 06.45
kevyt aamupala klo 9-11
lounas klo 14-16
töistä kotiin/ treenaamaan klo 16-17
päivällinen klo 18-20
iltapala klo 22-23
nukkumaan klo 23-00
ja tämä toistuu 5-7 päivää viikossa. Eli joka toinen yö nukutaan 10 h ja joka toinen yö n. 5.

Nykyinen elämä
herätys 5.40
töihin klo 07.00
aamiainen klo 9.00
salaattilounas klo 13-14
kotiinpääsy klo 15
kotitöitä klo 18-22 välisenä aikana
päivällinen/ välipala klo 18
iltapala klo 20.30
nukkumaan klo 22.00

Energiaa jäi ainakin tänään tuhottomasti siivoukseen ja kotitöihin, kun energiani on iltapainotteinen. Aiemmin päivä 1 aamuissa piti levätä iltaa varten ja 2 päivänä oli melko poikki kun oli nukkunut liian vähän. Ja järkytyin kun pääsin kotiin niin aikaisin. Plussan puolellehan tässä jäädään, mutta aamut menee ainakin vielä vähän sumussa.

Vapaapäivän pohdintoja elämästä

Mun elämänkoulu on ollut tähän mennessä niin kova, että lähinnä naurattaa nykyiset harmin aiheet. Tänään viimeksi kiukkusin kun on liian pieni vessa aikuiselle, kahdelle muksulle ja kahdelle koiralle. Kun koirat vaativat tassupesua, pyykkikone lataamista ja lapset vessarauhaa ja kun kääntyy millinkin niin lyö kyynärpäänsä suihkuseinään.. Sitten hetken päästä muistin että en minä halua pelkän vessan takia muuttaa.

On onni että minulla on kaksi lasta, kaksi koiraa, terveys tallella, työtä.. Että minulla on elämä. Olen 29 vuotta täyttävä ja mun kokonaan itse kasvattamani lapset ovat aloittamassa koulu-uransa vuoden sisällä. Ihmiset pitää mua jääprinsessana ja kovana muijana, koska esimerkiksi töissä ei ole sellaista haastetta tai kiirettä, josta en selviytyisi. Jopa nautin niistä haasteista. Mutta miksi mun pitää selviytyä kaikesta? On suuren työn takana pyytää apua.

Mun elämä on revitty kappaleiksi pari kolme kertaa nuoreen ikääni mennessä. Aina olen pala kerrallaan saanut elämäni palikat kohdilleen ja jatkanut entistä kokemusrikkaampana sekä hyvinvoivampana eteenpäin.Tiedän ettei mua voi enää tän pahemmin riepotella, joten osaan suhtautua elämään nykyään paremmin.

Vaadin ihmisiltä paljon, koska vaadin myös itseltäni paljon. Miksi tyytyä huonoon, kun voi olla priimaa? Sama pätee myös ihmissuhteisiin, jos ei natsaa niin se on melko helpolla heippahei.Olen tottunut kovimman kaytta pärjäämään yksin ja nykyään olenkin mielummin yksin, kuin vähäänkään epävarmassa tai epämiellyttävässä ihmisuhteessa.

Vielä olisi opeteltavaa: nauttia hetkestä ja järjestää omaa aikaa, siihen palautumiseen ja akkujen lataamiseen.

"Elämä on laiffia." Sanoi eräs entinen mäkikotka ja kansansuosikki.  Miksi siis miettisin painotavoitteitani tai kiinteytymistäni yhtään sen kummallisemmin. Se on vaan niskasta kiinni ja turhat pois ruokavaliosta. Sekä lisää liikettä niveliin =). Helppoa näin ajatustasolla.

Tällä viikolla olen mielestäni laiskotellut. Kiirettä töissä ja muutenkin muutosten tuulta ilmassa, väsymystä ja vähän kipeyttäkin. Olen antanut itselleni luvan syödä mitä vaan ja yrittänyt levätä mahdollisimman paljon, kun se suinkin on vaan ollut mahdollista. Ilokseni huomasin että vain kahtena päivänä viime viikonloppuna ja kahtena nyt viikolla ovat kalorit olleet plussalla. Muina päivinä miinuksella, joskaan ei ihan tavoitteessaan. Kertaakaan ei ole ollut huonoa omaatuntoa syömisistä, eikä morkkista liikkumattomuudesta. Terveellä pohjalla siis mennään. Huomasin että molempina viikonloppuina olen kävelyt koirien kanssa keskivertoa pidemmän lenkin ja tiistaina kävin hakemassa mielihyvää sekä uutta puhtia kuusi päiväiseen työviikkoon - spinningistä. En siis ollutkaan laiskotellut vaan tasapainoillut. Pitkät rauhalliset lenkit tekevät hyvää pääkopalle ja hikijumpasta saa lisää virtaa. Lepoakin tarvitaan, välillä enemmän ja välillä riittää vähempikin. Lupaan että yritän kuunnella kehoani ja itseäni enemmän.

Jeee!

Mun painoindeksi hyppäsi ensimmäisen kerran lasten syntymän jälkeen normaalipainon puolelle ja on nyt 24,6. =)

Mutta projekti jatkuu. Supernaisen hartioideni vuoksi ei minusta koskaan tulee supernaisellista, pientä ja siroa, mutta kiinteämpi ja hyväntuulisempi ehdottomasti.
Seuraava etappi on saada paino tippumaan 70 kg ja siitä vähitellen alaspäin. Vähitellen siksi etten halua menettää lihasmassaani, vaan sitä ylimääräistä rasvaa.

Kahvakuula ja funktional training ovat muovanneet jo nyt käsivarsiini lihaksia ja vatsanseutuni on kiinteytynyt huimasti. Näiden lajien lisäksi olen koettanut pidentää koiralenkkejäni säiden ehdoilla. Eli vähintään viitenä päivänä viikossa yli tunnin kävelylenkkejä. Vapaapäivänä ulkona voi vierähtää useampikin tunti. Lepopäivät ovat tärkeitä. Pyrin nyt pitämäänkin yhden "täysin turhan" vapaapäivän viikossa. Tällöin on kotityövapaata, työvapaata, liikuntavapaata ja huolivapaata. Tänään on sellainen päivä. Ajattelin syödä tummaa suklaata ja kahvia kyytipojaksi. Lisäksi ajattelin levätä, lukea ja kutoa vaikka sukkaa, jos siltä tuntuu. Tekee hyvää kropalle, päälle ja muutenkin koko paketille. =)

Lisätavoitteena olisi opetella kohtuullistamaan annoskokoja ja täten lisäämään aterioiden määrää- tasoittamaan polttoaineen saantia koko vuorokaudelle. Näin sokeriarvon tasaisena pysyminenkin helpottuisi. Asiaa hankaloiaa se että olen tunnesyöjä. Esimerkiksi stressi aiheuttaa minulle blokin. Lopetan stressaavina hetkinä syömisen kokonaan. Olen huomannut että kun pakotan itseni syömään esimerkiksi hedelmän tai ruisleivän niin stressikin helpottaa sen yhden pykälän ja on taas helpompi olla, sekä syödä. Väsyneenä - tai jos ateriavälini on venähtänyt liian pitkäksi - voisin taas syödä ihan mitä vain ja kuinka paljon vain. Yleensä vielä sellaista tahtia, että kun vatsani huutaa että olen jo täysi niin on jo aivan liian myöhäistä.
Avainsanana on siis tasapaino!

On muuten melkoisen huvittavaa että omassa peilissä näytän jo suhteellisen solakalta, mutta kuntosalin peilistä minua tuijottaa joku röllykkä.  Epätoivo meinaa iskeä kun vertaa itseään niihin alle 20 vuotiaisiin, jotka heiluttavan 2 kg painoja ja hymyilevät nätisti. Silloin otan isoimman kuulan, jota jaksan heilutella ja irvistän- muistan haluavani olla teräsnainen ja saavani liikunnasta lihasten lisäksi myös hyvää mieltä.

Kiloklubin avautumista keskiviikolta

Klo 8.00 AAMIAINEN (Suositus 20% ) 195 kcal, 10% Banaani, kuorittu [kpl] 100 kcal Maitorahka, (uusi Skyr valmiste) [g] 94 kcal VÄLIPALA (Suositus 7 % ) 90 kcal, 5% Kahvi [muki (2 dl)] 8 kcal Maito, kevytmaito, 1,5% rasvaa [dl] 46 kcal Maito, rasvaton, lisätty kalsiumia [dl] 37 kcal Klo 16.00 PÄIVÄLLINEN (Suositus 26 % ) 484 kcal, 25% Lohi, filee 150 g 293 kcal Jäävuorisalaatti, amerikansalaatti, rapea 4 dl 11 kcal Porkkana 2 kpl 36 kcal Avokado, kuorittu, kivetön 0,3 kpl 45 kcal Salaattikastike, Caesar, Saarioinen [rkl] 48 kcal Tomaatti 1,4 kpl 40 kcal Punasipuli 40 g 12 kcal klo 19.00 ILTAPALA (Suositus 7% ) 1194 kcal, 61% Tumma suklaa, Exclusive thin dark, Fazer [g] 212 kcal Pähkinäsekoitus, Natural, Rainbow vajaa dl 340 kcal Jogurttijuoma, Original, Actimel [g]71 kcal Leipäjuusto/juustoleipä, 17-23% rasvaa 100 g 307 kcal Vaasan&vaasan. ruisrouheleipä. ruismyllytonttu 2 kpl160 kcal broilerileike, ohuen ohut, hunajapaahdettu, Atria 10 kpl 60 kcal Margariini, keiju, rasvaa 60% 2 tl 44 kcal Siinä päivän ateriat. Aika iltapainotteisesti mennään vuorotyön aiheuttaman päivärytmin vuoksi, mutta ei se selitä sitä kokonaan.. Tänään olin aamuvuorossa enkä kerennyt töissä kuin juoda jonkin muun eteeni tipauttamaa kahvia ja työvuoron jälkeen hotkaisin mukaellun lohicaesar salaatin.. Ajattelin koko ( muiden ihmisten säädyllisen) lounasajan kotonani odottavaa leipäjuustoa, pähkinöitä ja tummaa suklaata.. En voi ostaa kotiini leipäjuustoa kovin isoa palaa, koska takuuvarmasti syön sen kokonaan. Selkeä proteiinin puute vaivannut minua iltaisin. Söin eilen 300g marinoimatonta broiskua ja tänään 10 ohutta siivua broiskunfileeleikettä saadakseni nälän pois. Päivisin jolloin olen syönyt aamiaiseksi tai välipalaksi 250g maitorahkaa ovat sujuneet pääasiallisesti paremmin ja isommilla vajeilla. Suursiivosin innolla 3 tuntia töissä ja sen jälkeen ripaskan tanssi vauhdilla loihdin asiakkaille ruokaa niin että "oma itse" jäi jalkoihin. Illalla vielä koirien lenkitykset ja kotityöt.. Oi miksi en muista syödä tarpeeksi protskua aamuisin!

Operaatio pinnan venytys

Aamu alkoi näin kiukutikiukutikiukutikiukuti ja muutama kirosana vielä päälle. 

Päätä särki, väsytti ja olo oli tukkoinen.. Ja painokin oli muka noussut 2 kg yön aikana. Pyh. Join kahvia ja vaikutus oli 0% piristystä. =/

Päätin tehdä asialle jotain ja lupasin lähteä tyttöjen kanssa uimahallille, sillä tiesin että jos jäisin kotiin niin kiukkuoloni vaan tuplaantuisi. Lähdin viemään koirat ulkoilemaan ja pakkanen puri varpaitani..viima oli ärsyttävä ja aurinkokin kehtasi paistaa suoraan silmiin. Silloin tajusin että maailma kyllä pyöri oikein päin ja vieläpä oli oikein nätti aurinkoinen päivä, joka koska tahansa muulloin olisi saanut hymyn huulilleni.. Mutta päässäni oli peikko, joka kuvitteli voivansa mustata koko vapaapäivän. Nautin jo loppu-ulkoilusta paremmin ja jaksoin jopa vähän hymyillä.

Uimahallilla keskityin lähinnä porealtaaseen ja saunomiseen, sekä tyttöjen uimaopetukseen. Kelluin jopa hetken tähtenä ja mietin voisinko alkaa harrastamaan kuviokelluntaa XD
Uinnin jälkeen kahvia ja reissaria kahviossa sekä kiireesti kauppaan hakemaan kokonainen grillattu broileri päivälliseksi. Sen kanssa tietysti puoli kiloa kasviksia sekä raejuustoa, että ruokavalio pysyy kuosissa. Ateriavälit vaan tuppaa edelleen olemaan liian pitkät ja kerralla tulee syötyä liikaa. Koskahan sitä oppisi ruuan oikean rytmittämisen ja levon merkityksen elimistölle. Ettei tulisi tälläisiä pikaburnoutteja. Onneksi niistä on selvitty näinkin nopeasti- puolessa päivässä. Kroppa ja mieli selkeästi tarvitsivat kiireetöntä oleilua ja hyvää ruokaa voidakseen paremmin.

puuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuh

Nyt se iski.. Järkyttävä väsymys.
Iltapalaksi vähän pähkinää ja 85% suklaata ja sitten goisimaan.

Asenne se on joka ratkaisee

Työntäyteinen viikonloppu. Perjantaina 9h, la 10 h ja su 7h. Perjantai-illan kestohymyn ja kiireillan jälkeen päätin hakea lisäenergiaa VoimaTotalista lauantaina ennen töitä. Pakkasin laukun valmiiksi illalla ja päätin intoilla aamutuimaan lähisalille..Mikäli heräisin aamulla virkeänä. Muussa tapauksessa ajattelin käyttää hyväksi ylimääräiset kaksi tuntia ja lapsivapaan aamun ; nukkua.Heräsin minuuttia ennen kellonsoittoa 6 ja puolen tunnin unien jälkeen. Kohtalolla oli selkeästi selvät suuunnitelmat kanssani. Aamutreeni oli aivan mahtava ja olo euforinen 94% maximisykkeiden aiheuttamien endorfiinipurskausten jälkeen. Treenin jälkeen proteiinipirtelöä ja pari palaa 70% suklaata <3  Hyvin jaksaa taas! 

Päätin kokeilla huvikseni kuinka paljon kaloreita kuluu yhden kiireisen 10 htunnin työpäivän aikana. Päivä oli hyvin vaihteleva ja asiakkaat tulivat ryöppyinä, joten välillä ehti taukoilemaankin..Onneksi. Työpäivän kulutus oli 3500 kcal. Yhteensä siis kuluttanut yli 4000 kcal päivän aikana. Puolivälissä päivää huomasin ruokavalioni olleen kovin pirtelöpitoinen ja söin hyvällä omalla tunnolla lohta bataatin kera. Viimeisen tunnin mietin vain laukussani odottavaa tummaa suklaata ja pähkinäpussia. 

Entisenä sokerihiirenä on ihana huomata, kuinka tumma suklaa ja mm. banaani ovat äärettömän makeita. Aiemmin maistuivat lähinnä karvailta. Se kertoo mielestäni hyvin sokeririippuvuuden katkaisun onnistumisesta <3

Ajatus katkeilee ja muuttuu sameaksi. Parasta mennä nukkumaan että jaksaa huomisen työpäivän odottaa maanantaista vapaapäivää.